Pirkanmaan kansallispuku

Pirkanmaan kansallispuku valmistui nuorelle Pirkanmaan maakunnalle vuonna 1979 ja se tarkistettiin 18v vuotta myöhemmin. Puvun esikuvana on Tampereen kaupunginmuseon kokoelmien aineisto, jonne ne on tallennettu eri puolilta Pirkanmaata. Tarkistuksen asiantuntijana toimi tutkija Leena Willberg.

Naisen pukuun kuuluu kaksi hametta, kaksi liiviä ja esiliinaa. Röijyyn voi valita kankaan kolmesta eri vaihtoehdosta. Tykkimyssyjä on myös kaksi erilaista ja niihin on neljä eri pitsivaihtoehtoa. Vyötasku tehdään tilkuista joita jää puvun kankaista. Koru on hopeinen levyriipus, jota valmistaa kultaseppä Johanna Rantalainen

Miehen pukuun kuuluu paita, liivi, säämiskäiset polvihousut ja takki. Paidan kaulus tuetaan silkkihuivilla. Pukua täydentää mustalla kiiltävällä nahkalipalla varustettu lakki.

Pirkanmaan puvun tiedustelut Taitokeskus Verkaranta

Lisätiedot Kansallispuvut.fi-sivulta

Pirkanmaan tarkistettu naisen kansallispuku
Malli Virve Pajunen
Kuvaaja Irina Kolomijets Valokuvaamo Luova

Pirkanmaan tarkistettu miehen kansallispuku
Malli Matti Pulkkinen ”Maakunnan Matti”
Kuvaaja Rami Marjamäki Prokuvat

Suur-Vesilahden kansallispuku

Suur-Vesilahden (Vesilahti, Lempäälä ja Tottijärvi) vuonna 2000 tarkistettu puku on alunperin valmistunut 1954. Pukuun kuuluu hame, paita ja florettikankainen liivi, sekä kaksi esiliinaa; sininen silkkinen tai valkoinen pellavainen. Kokonaisuuteen kuuluu myös kirjailtu tykkimyssy, tykkipitsi, vyötasku ja musta villakankainen röijy.

Suur-Vesilahden puvun tiedustelut Taitokeskus Vesilahti

Lisätiedot Kansallispuvut.fi-sivulta

Suur-Vesilahden naisen kansallispuku.

Kuva: Hilkka Rantala

Oriveden kansallispuku

Arkkitehti Toini Mikkola keräsi 1920-1930 –luvuilla aineistoa Oriveden seudun kansallispukua varten. Hän oli kiinnostunut saamaan vanhalle kotipaikkakunnalleen oman puvun.

Maisteri Tyyni Vahter teki tämän aineiston ja tutkimuksen pohjalta Kansallismuseossa suunnitelmat pukua varten ja valvoi niiden piirtämistä. Ennen sotia alettiin pukua valmistaa Orivedellä, mutta siitä tuli silloisen mielipiteen mukaan ”liian raskas käyttöön”.

Mielenkiintoa pukua kohtaan kuitenkin oli, joten hankkeen puuhanainen Toini Mikkola kaivoi piirustukset esiin ja tiedusteli voisivatko Hämeen-Satakunnan kotiteollisuuskoulut valmistaa pukua.

Toini Inkeri Kaukonen tarkisti piirustukset Kansallismuseossa uudelleen vuonna 1963. Mitään kovin suuria muutoksia pukuun ei tehty, lähinnä liivin leikkausta muutettiin kansanomaisemmaksi. Lempäälän kotiteollisuuskoulun opettaja Ulla Ikonen vastasi puvun kankaan kudonnasta, ja häntä kehotettiin käymään Hämeen museossa katsomassa 1700-luvun loppupuolelta peräisin olevaa Oriveden kansannaisen pukua, jonka hameen pohjalta Oriveden puku on sovellettu luonnoksesta kankaaksi. Hame löytyy edelleen Hämeen museon kokoelmista.

Puvun koru on kolmiosainen hopeariipus, jonka esikuva on peräisin Längelmäen Talviaisista. Käytännössä samaa riipusta käytetään myös Mouhijärven puvun kanssa.

Ensimmäisen Oriveden kansallispuvun esitteli rouva Toini Paavola Hämeen Heimojuhlassa elokuussa 1965. Pitkän tien kulkenut puku pääsi viimein paperilta valmiiksi asti.

Vuonna 1983 puvun tarkistaja Toini Inkeri Kaukonen vieraili Oriveden neuvonta-asemalla, josta oli tullut puvun ja sen ohjeiden kotipaikka. Hän kertoi että Oriveden pukuun kuuluisi oikeastaan esiliina, mutta pukuhankkeella oli aikanaan niin kiire, että se asia jäi hoitamatta.

Oriveden pukua on valmistettu vajaat kymmenen kappaletta vuoteen 2017 mennessä. Suurin osa puvuista tehtiin vuosien 1965 ja 1979 välillä.

Lähteet:

Oriveden Sanomat 12.8. 1965, Kotiteollisuusopettaja Rauha Seppälän esityksen pohjalta

Oriveden Taitokeskuksen arkistot

Oriveden tarkistamaton kansallispuku

Tarkistettu Oriveden kansallispuku
Kuva: Juha Jäntti